Liisa Seppänen
Verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuus tarkoittaa sitä, että ne ovat kaikille käyttäjille helppoja käyttää ja ymmärtää. Saavutettavassa verkkopalvelussa on otettu huomioon myös erilaisten erityiskäyttäjäryhmien, kuten vaikkapa näkövammaisten tai motorisesti toimintarajoitteisten, tarpeet. Yhden suuren – ja kasvavan – käyttäjäryhmän muodostavat seniorit, joilla ikääntyminen saattaa tuoda mukanaan niin kognitiivisia, motorisia kuin aistitoimintoihinkin liittyviä haasteita.
EU-direktiivi edellyttää saavutettavuutta
Verkkopalveluiden saavutettavuus on juuri nyt ajankohtainen asia erityisesti julkishallinnon organisaatioille. EU-direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan joulukuussa 2016, ja sen määrittelemiä saavutettavuusvaatimuksia aletaan soveltaa portaittain syyskuusta 2019 alkaen.
Koska saavutettavuusvaatimusten noudattaminen saattaa tarkoittaa mittaviakin sisällöllisiä tai teknisiä muutoksia verkkosivustoilla, sivustojen saavutettavuuden kehittäminen ja varmistaminen on tärkeää käynnistää ripeästi.
Saavutettavuusdirektiivin avulla halutaan edistää sitä, että kaikilla on mahdollisuus toimia täysivertaisesti digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on parantaa digitaalisten palveluiden laatua ja ehkäistä syrjäytymistä. Kyse on yhdenvertaisuudesta: julkishallinnon digitaalisten palveluiden tulee olla kaikkien kansalaisten käytettävissä.
Vaikka saavutettavuusdirektiivin tärkeä tavoite on varmistaa helppo pääsy digitaalisiin palveluihin mahdollisista toimintarajoitteista huolimatta, saavutettavuutta ei pidä ajatella vain erityisryhmien huomioon ottamisena. Hyvästä saavutettavuudesta hyötyvät kaikki käyttäjät. Saavutettavuus tarkoittaa palvelun hyvää toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä erilaisilla päätelaitteilla ja erilaisissa käyttöympäristöissä.
Hyvä saavutettavuus on kilpailuvaltti
Myös kaupallisten toimijoiden kannattaa olla kiinnostuneita palveluidensa saavutettavuudesta, vaikka saavutettavuusdirektiivin vaatimukset koskevatkin vain julkisen sektorin organisaatioita, kuten valtion ja kunnan viranomaisia ja korkeakouluja.
Hyvä käytettävyys, tekninen toimintavarmuus sekä sisällön selkeys ja ymmärrettävyys parantavat verkkopalvelun käyttökokemusta, ja miellyttävä käyttökokemus lisää käyttäjien sitoutumista palveluun. Erityisryhmille saavutettava verkkokauppapalvelu voi tarjota mahdollisuuden hoitaa itsenäisesti asioita, joihin he muuten tarvitsisivat avustajaa.
Arvioidaan, että Suomessa on jopa yli miljoona verkonkäyttäjää, joilla on verkkopalveluiden käyttöön liittyviä haasteita tai rajoitteita. Erilaisten toimintarajoitteiden huomioon ottamista voikin lähestyä myös taloudellisin perustein: potentiaalisia asiakkaita ei kannata sulkea ulkopuolelle.
Saavutettavuusasiantija Tapio Haanperä toteaa blogissaan, että esimerkiksi verkkokauppajätti Amazon on tunnistanut eri tavoin vammaisten tai toimintarajoitteisten asiakasryhmät merkittäviksi ja panostanut verkkokauppansa saavutettavuuteen, mutta suomalaiset verkkokaupat eivät vielä täytä saavutettavuussuosituksia kovin hyvin.
Saavutettavuus voi siis olla verkkopalvelun kilpailuvaltti. Yksi tapa verkkopalvelun saavutettavuuden todentamiseen on auditointiin perustuva Saavutettavuus huomioitu -leima. Esimerkiksi Verohallinnon ja Espoon kaupungin verkkosivut ovat käyneet auditointiprosessin läpi.
Saavutettavuudessa riittää saavutettavaa
Verkkopalveluiden saavutettavuuden parantamisessa on kuitenkin vielä paljon työsarkaa. Sivustojen teknisessä toteutuksessa ei riittävästi noudateta voimassa olevia standardeja ja suosituksia, eikä käyttöliittymän ja navigoinnin käytettävyyteen kiinnitetä palveluiden kehitystyössä tarpeeksi huomiota. Myös sisältöjen ymmärrettävyyteen voi liittyä monia haasteita, kuten esimerkiksi Harri Falck osoitti Turun kaupungin palvelukuvauksia tarkastellessaan.
Ennen direktiivin voimaantuloa Näkövammaisten liitto teetti testauksen 14 kaupungin verkkosivustoille. Testauksessa tarkasteltiin keskeisiä saavutettavuuteen liittyviä tekijöitä, kuten tekstin luettavuutta, lomakkeiden käytettävyyttä, sisällön rakennetta ja sivuston navigointiratkaisujen selkeyttä. Tällaisen tarkastelun perusteella voidaan arvioida esimerkiksi sitä, kuinka helppoa sivuston käyttö on vaikkapa näkövammaisten tarvitseman ruudunlukuohjelman ja näppäimistön avulla.
Kaikilla testauksessa mukana olleilla sivustoilla havaittiin isoja saavutettavuuspuutteita. Viisiportaisella arviointiasteikolla (erinomainen – hyvä – keskinkertainen – välttävä – heikko) kuuden kaupungin verkkopalvelu arvioitiin keskinkertaiseksi, viiden välttäväksi ja kolmen heikoksi. Ei siis yhtään hyvää tai erinomaista!
Saavutettavuus tulisi ottaa verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten kehitystyössä huomioon alusta alkaen. Teknisten toteuttajien, käyttöliittymä- ja visuaalisten suunnittelijoiden sekä sisällöntuottajien tulee hallita saavutettavuusvaatimukset hyvin, mutta myös verkkopalveluita tilaavien tahojen on syytä olla niistä perillä, jotta sivuston toteuttajaa valittaessa yhtenä kriteerinä voidaan arvioida toteuttajan saavutettavuusosaamista. On erittäin tärkeää, että saavutettavuusnäkökulma otetaan huomioon myös verkko- ja mobiilipalveluiden suunnittelijoiden ja kehittäjien koulutuksessa, jotta riittävä saavutettavuusosaaminen voidaan saavuttaa.
Lähteet
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Annettu 22.12.2016. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016L2102
Falck, Harri 2018. Selkeämpää kieltä viralliseen verkkoviestintään. https://blogit.metropolia.fi/mediakompleksi/2018/08/15/selkeampaa-kielta-viralliseen-verkkoviestintaan/
Haanperä, Tapio 2018. Verkkokauppias, tavoitatko kaikki asiakkaasi? Papunet. http://papunet.net/saavutettavuus/blogi/verkkokauppias-tavoitatko-kaikki-asiakkaasi
Kaupunkien verkkosivustojen esteettömyystestaus 2016. Näkövammaisten liitto. https://www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuus-esteettomyys/saavutettavuus-verkossa-ja-mobiililaitteissa/kaupunkien-verkkosivujen-esteettomyystestaus-2016
Miksi saavutettavuus on tärkeää? Saavutettavasti.fi. https://www.saavutettavasti.fi/tietoa-saavutettavuudesta/miksi-saavutettavuus-on-tarkeaa/
Saavutettavuus. Valtiovarainministeriö. https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi
Saavutettavuus huomioitu -leima. Näkövammaisten liitto ry. https://www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuus-esteettomyys/saavutettavuus-verkossa-ja-mobiililaitteissa/saavutettavuus-huomioitu-leima
Lisätietoja ja ohjeita saavutettavuudesta suomeksi
- Papunetin saavutettavuussivusto: http://papunet.net/saavutettavuus
- Saavutettavasti.fi. Ohjeita verkkosisältöjen ja viestinnän saavutettavuudesta. https://www.saavutettavasti.fi/
- Näkövammaisten liiton sivusto Saavutettavuus verkossa ja mobiililaitteissa. http://www.nkl.fi/fi/etusivu/saavutettavuus-esteettomyys/saavutettavuus-verkossa-ja-mobiililaitteissa
- Celian sivusto Verkkopalveluiden saavutettavuus https://www.celia.fi/saavutettavuus/verkkopalvelujen-saavutettavuus/
- Funka AB:n videosarja saavutettavuusstandardista. https://www.youtube.com/channel/UCdW_0pPNiiPLaLM90_20org
Liisa Seppänen toimii Metropoliassa lehtorina median osaamisalueella opetusalueinaan mm. verkkopalveluiden suunnittelu ja toteutus sekä käyttöliittymät ja käytettävyys. Hän on digitaalisten mediapalveluiden YAMK-tutkinto-ohjelman tutkintovastaava.
Ei kommentteja